lauantai 12. joulukuuta 2015

Ylläksen rinteiden valloitus

Olen päässyt tapaamaan lunta! Piti ajaa keskellä yötä kymmenisen tuntia ja viipyä ehditään vain 3,5 päivää. Mutta kyllä kuulkaa lumi on asia mikä kuuluu Suomeen ja talveen. Harmi ettei sitä ole oikein pariin vuoteen näkynyt eteläisessä Suomessa. Musta keli vetää mielenkin mustaksi, vaikka kuinka posottelen kirkasvalolampulla menemään. Mutta nyt on siis lunta!!!

Tässä näkymä rinteeseen kun se oli jo vähän parantunut aamuisesta.
Näkyvyys on ollut karmaisevan surkea. Rinteitä ei oikein ole lanattu koneilla, joten "puuterilla" on päässyt painaltamaan sielunsa kyllyydestä. Sakkia on kahden käden sormilla laskettava määrä rinteissä, eli tilaa piisaa. Tänään rinteessä törmättiin myös arvaten Briteistä saapuneeseen joukkioon joilla kaikilla (aikuiset mukaanlukien) oli päällään porohaalarit. Ruskeat kokohaalarit, joiden hupussa on punainen nenä, silmät ja sarvet. Noin viisi aikuista ja kuutisen lasta. Hurmaava kokonaisuus :)

Uusi lauta, uudet siteet ja uudet kengät <3 (Ostin viime kevään alennuksista ja vasta nyt pääsivät koeajoon)
Eilen tuuli niin että meinasi naama irrota, tänään vähän vähemmän. Pakkanen ei ole kovin räiskyvä ollut toistaiseksi, mutta tuulen ansiosta keli on tuntunut aika jäätävältä. Onneksi on kypärämyssy ja riittävästi vermettä kerrospukeutumiseen. Ilo on laadukkaat varusteet. Keli on harvoin mahdoton, kun vaan on mihin pukeutua. Eilen tosin hihitettiin rinneravintolassa englantia äidilleen puhunutta pikkutyttöä pilkkihaalareissa; " mom, I'm freezing!". Ulkona pakkasta on 5 astetta ja tytöllä kunnolliset pilkkihaalarit, pipo, kelkkailuun sopiva kypärä sekä tukevat rukkaset. Teki mieli kommentoida, että "On Monday there will be -20 degrees, you will love it then".

Välipalaherkut. Ei terveellisiä, mutta ah niin syntisen hyviä!
Tämän päivän lautailujen perään tankattiin ruokaa mökillä ja napattiin hiihtokamat messiin. En ole päässyt hiihtämään pariin vuoteen. Ja nyt pakkasen alati kiristyessä (lopettaessa se oli jo -18) käytiin hinkkaamassa inasen vajaa 5km lenkki valaistuja latuja. Ai että, hiihto on niin mun laji! Rauhassa sujuttelee menemään tähtitaivaan alla. Näin tähdenlennon JA revontulia. Ekaa kertaa molemmat ikinä. Kelpasi.

Pakollinen rinneselfie. Taustalla näkyy rinne, eikö näykin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti