On tullut aika raportoida miten tuolittomuus ja vihattomuus vaikuttaa ihmiseen joka yrittää lisäksi saada päivittäin tunnin annoksen liikuntaa aikaiseksi. Voit katsoa mihin kaikki tämä liittyy kirjoituksestani täältä.
Töissä löysin itselleni sähköisen pöydän, joka oli valmiiksi säädetty yläasentoon. Kihlat vietettiin heti, ja koko päivä meni enemmän tai vähemmän seisoen. Syöminen istuen, mutta muutoin myös metrossa taivaltaessa seisoin ihan tarkoituksella. Harkitsin junassa matkatessa ravintolavaunun pystypöytiä, mutta totesin ettei junan keikkuessa läppäri oikein pysy paikoillaan saatika minä pystyssä ja tyydyin kohtalooni istuvana matkustajana. Ehkä tätäkin kykyä voi harjoitella? Toisaalta voi tulla kalliiksi matkailla aina ravintolavaunussa ja ostaa jotain paikan lunastaaksensa.
Vihattoman tammikuun osalta homma on herättänyt enemmänkin ajatuksia siitä mihin raja vedetään kuin varsinaisia tekoja tai tekemättä jättämisiä. On jännä miettiä mikä on vihapuhetta, negatiivista ja mikä vaan hurttia huumoria. Ja että onko se hurtin ja hirtehisen huumorin tukeminen sitten väärin vai oikein? Noh, olen jättänyt tykkäämättä monesta statuksesta facebookissa. Ainakin ajatuksia on ollut, tiedä sitten onko sisäinen rauha kasvanut yhtään?
Projekti 365 menee paremmin kuin hyvin. Ensimmäisenä kuutena päivänä tätä vuotta olen liikkunut kahdeksan tuntia. Näistä vain tunnin verran on arkiliikuntaa, joka tosin oli niin merkittävä pätkä kävelyä että merkkasin sen ylös. Aion höllätä pipoa vuoden edetessä, mutta nyt tämä ylisuorittaminen tuntuu todella hyvälle. Annetaan mopon keulia ja palataan ankeaan arkeen sitten joskus kun on sen aika :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti